Kuntien päätöksenteko on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Muistellessani aikaa, jolloin olin aktiivisesti mukana kunnallisessa päätöksenteossa, huomaan joitain eroja nykytilanteeseen. Yksi merkittävimmistä muutoksista on painopisteen siirtyminen kokonaisedun ajamisesta puoluepolitiikan kautta vaalien korostamiseen. Tämä muutos on tuonut mukanaan sekä ongelmia että mahdollisuuksia.
Etujärjestöt, paikalliset yhdistykset ja aktiiviset kuntalaiset voivat nykyään vaikuttaa kunnassa enemmän kuin ennen, usein jopa tehokkaammin kuin kuntapoliitikot. Politiikkaan ei enää luoteta, vaan sitä pidetään byrokraattisena ja hitaana. En ota kantaa minkään yksittäisen kunnan politiikkaan, vaan pohdin asiaa yleisesti.
Yhteisten asioiden, ei vaalien vuoksi
Ollessani mukana kunnan päätöksenteossa parikymmentä vuotta päättäjillä oli vahva ajatus siitä, että teemme parempaa kuntaa asukkaille, yrittäjille, matkailijoille monipuolisesti. Päättäjien keskinäinen käytös oli kunnioittavaa, ja yhteinen tavoitteemme oli katsoa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Toki ennustettavuus oli silloin parempaa, mikä mahdollisti pitkäjänteisemmän suunnittelun ja päätöksenteon. Vaalikausi oli mielenkiintoisen ja antoisan työn aikaa, eivätkä tulevat vaalit hallinneet päätöksentekoa yhtä voimakkaasti kuin nykyään. En kuitenkaan väitä, että ennen olisi ollut paremmin. Mutta keskustelu on paikallaan.
Politiikan kuuluu näkyä
Nykyisin vaalit alkavat vaikuttaa päätöksentekoon jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä johtaa siihen, että päättäjät keskittyvät enemmän seuraavien vaalien voittamiseen kuin varsinaisten asioiden hoitamiseen. Miten voisimme tehostaa päätöksentekoa, etteivät asiat jää roikkumaan vaalien takia? Liian helposti sanotaan: “Jätetään tämä asia seuraavan valtuuston päätettäväksi.” Politiikan kuuluu näkyä päätöksenteossa. Onhan puolueilla erilaisia arvoja. Vaikuttava ja tehokas politiikka sovittaa yhteen eri näkemykset ja pystyy tekemään päätöksiä vaalikauden loppuun asti.
Sitoutuminen yhteisön vuoksi
Haaste puolueille ja järjestöille on saada sitoutuneita jäseniä, jotka haluavat tehdä työtä yhteisen hyvän eteen, eikä niinkään henkilökohtaisen menestyksen vuoksi. Nuorempaa polvea pitää saada enemmän mukaan päätöksentekoon. Perheiden arki, varsinkin ruuhkavuosina, voi olla rankkaa ja riittää, että jaksaa hoitaa arjen rutiinit. Nuorempi sukupolvi on kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. He arvostavat erityisesti yhdenvertaisuutta ja vastuullisuutta. Arvoihin kuuluvat myös avoimuus, suvaitsevaisuus ja ympäristöasiat. Mutta näkyvätkö ne tämän päivän päätöksenteossa? Syytä on näkyä.
Johtopäätöksiä
Kuntien päätöksenteon muutos heijastaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Vaikka tietyt asiat ovat muuttuneet, perusperiaatteet, kuten yhteisen hyvän ajaminen ja pitkäjänteinen suunnittelu, ovat edelleen tärkeitä. Meidän on löydettävä uusia tapoja varmistaa, että päätöksenteko on avointa, oikeudenmukaista, tehokasta ja jokaista ihmistä kunnioittavaa. Ne kunnat, joiden päättäjät puhaltavat aidosti yhteen hiileen koko vaalikauden, menestyvät. Olen iloinen nuoremmasta sukupolvesta, joka on ottanut roolia päätöksenteossa ja pitää kiinni omista arvoistaan. Meidän pitää kuunnella ja keskustella nuorten kanssa ja kannustaa heitä olemaan aitoja ja rohkeita. Muuten ei kehitys kehity.
Viimeisimmät blogit:
Blogi By TeijaLeino 
Jätä kommentti